Mitä magneetti-kuvaus voi paljastaa MS-taudista?
Magneettikuvaus on yksi tärkeimmistä tutkimusmenetelmistä, kun lääkäri epäilee potilaalla MS-tautia. Tämän tekniikan avulla on mahdollista nähdä, mitä MS-taudissa tapahtuu, miten sairaus etenee ja miten taudin etenemistä hidastava lääkehoito vaikuttaa.

MS-taudin katsotaan olevan autoimmuunisairaus, mikä tarkoittaa, että immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan. Immuunijärjestelmän reaktion seurauksena kehittyy tulehdus, joka tavallisesti tuhoaa elimistölle vieraat aineet, esimerkiksi bakteerit. MS-taudissa immuunijärjestelmä toimii virheel-lisesti ja elimistön suojaamisen sijaan se hyökkää sitä vastaan ja vahingoittaa esimerkiksi myeliiniä, joka on aivojen ja selkäytimen hermoratoja ympäröivä rasvapitoinen vaippa.
MS-tauti aiheuttaa muun muassa pistemäisiä tulehduspesäkkeitä keskushermostoon. Nämä tulehdukset hajottavat myeliiniä, joka toimii eristeenä hermoratojen ympärillä, ja heikentävät siten ärsykkeiden kulkua hermosolujen välillä. Potilas voi havaita tämän pahenemisvaiheena, mutta noin kuutta tulehdusta seitsemästä ei havaita fyysisesti. Lääkäri voi kuitenkin magneettikuvauksen avulla nähdä aktiiviset tuleh-duspesäkkeet ja aiempien tulehdusten jättämät arvet, samoin kuin arvet niistä tulehduksista, joita potilas itse ei ole havainnut.
MITEN MAGNEETTIKUVAUS TOIMII?
Tässä tutkimuksessa, jonka nimi on oikeastaan magneettiresonanssitomografia, luodaan voimakas magneettikenttä, jonka seurauksena elimistön kaikki vetyatomit asettuvat samansuuntaisesti. Kun tiettyyn ruumiinosaan sen jälkeen suunnataan lyhytkestoisia radioaaltoja, vetyatomien suunta muuttuu. Vetyatomit palaavat aina radioaaltojen purkautuessa alkuperäiseen asentoonsa, jolloin vapautuu energiaa, joka rekisteröidään. Tieto siirretään tietokoneelle, joka muodostaa kudoksista kuvan.
– Magneettikuvauksessa saadaan yksityiskohtaisia kuvia kehon pehmytkudoksesta, koska laitteen erotuskyky on 1–2 mm, selittää neurologi Karen Schreiber, Kööpenhaminan Rigshospitalet-sairaalasta. Neurologiassa tätä menetelmää käytetään aivojen ja selkäytimen tutkimiseen.
MS-potilailla esiintyvät tulehduspesäkkeet sisältävät enemmän vettä kuin niitä ympäröivä aivokudos. Magneettikuvauksessa saaduissa kuvissa ne näkyvät yleensä muutaman millimetrin suuruisina valkoisina pilkkuina (plakkeina).
TYÖKALUT MS-TAUDIN TOTEAMISEEN
Magneettikuvaus on tärkeä MS-taudin diagnosoinnissa. Tautia ei kuitenkaan voi todeta pelkästään magneettikuvauksen avulla. Potilaan kliinisen tilan ja aiempien sairauksien merkitys on keskeisin – siis potilaan nykyiset ja aiemmat oireet ja vaivat yhdessä neurologisen tutkimuksen kanssa. Magneettikuvauksen avulla diagnoosi voidaan kuitenkin varmistaa, jotta voidaan aloittaa hoito uusien tulehdusten riskin vähentämiseksi.
– Magneettikuvauksella voidaan nähdä, onko potilaalla parhaillaan aktiivisia tulehduksia, samoin kuin se, onko aiemmista tulehduksista muodostunut arpikudosta, Karen Schreiber kertoo.
TAUTI EI VAIKUTA YKSINOMAAN MYELIINIIN
Hermosolut ja hermosolun runko-osa sijaitsevat aivoissa lähimpänä kalloa. Hermosolun runko-osat ovat väriltään tummempia ja ne muodostavat aivojen harmaan aineen eli aivokuoren. Aivokuoren sisäpuolella sijaitsevat hermoradat ja hermotukisolut. Tämä kudos on väriltään vaaleampaa ja sitä kutsutaan valkoiseksi aineeksi.
– Tulehduspesäkkeitä nähdään pääasiassa tässä valkoisessa aineessa, Karen Schreiber jatkaa. Tulehduspesäkkeet ovat tavallisia mm. harmaan aineen rajalla sijaitsevalla alueella.
Tulehduspesäkkeitä voi esiintyä myös harmaassa aineessa, mutta tällöin niitä ei ole yhtä helppo havaita magneettikuvauksella. Tulehdukset harmaassa aineessa ovat vakavia. Ne merkitsevät suo-raa hyökkäystä hermosolujen ytimeen eikä vielä nykyään tiedetä kovinkaan hyvin, miten mahdollisia vaurioita voitaisiin korjata. Harmaan aineen määrän vähenemisen ja pysyvien MS-oireiden (sekä fyysisten että kognitiivisten oireiden) välillä on selkeä yhteys.
– Jos tulehdus vaurioittaa myeliiniä, vaurio voi korjautua jossakin määrin ajan mittaan, Karen Schreiber toteaa. Aivojen tukikudoksessa on soluja, jotka muodostavat uutta myeliiniä. Potilaan kannalta se tarkoittaa, että pahenemisvaihe menee ohi. Mutta jos hermorata vaurioituu tai katkeaa, sitä ei voi korjata. Samalla tavoin tapahtuu, jos harmaassa aineessa sijaitsevan hermosolun runko-osa hajoaa – tämä voi tarkoittaa potilaan kannalta, että toimintakyvyn heikkeneminen jää pysyväksi.
MS-taudin hoitoon käytettävien taudin etenemistä hillitsevien lääkkeiden tehoa magneettikuvauksen avulla selvittäneissä kliinisissä lääketutkimuksissa on voitu osoittaa, että hoito voi vähentää pahenemisvaiheiden määrää sekä uusia tulehduksia aivojen valkoisessa ja harmaassa aineessa.
TIETORUUTU
• Kemisti Paul C. Lautebur keksi vuonna 1971, miten ihmisten ja eläinten eri kudoksia voi kuvata ilman leikkausta.
• Peter Mansfield kehitti menetelmän ja osoitti muun muassa, miten magneetti- signaalit voidaan muuntaa nopeasti kuvaksi.
• Lautebur ja Mansfield saivat lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 2003 magneettiresonanssitomografian eli magneettikuvauksen kehittämisestä.
• Magneettikuvausta käytetään yleisimmin kehon pehmytosien, esim. rustojen, lihasten, aivojen ja selkäytimen, tutkimiseen.
• Menetelmä perustuu magneettikenttään ja radioaaltoihin – mutta ei röntgen-säteisiin – joten tutkimuksia voidaa tehdä useita kertoja ilman säteilyhaittojen vaaraa.
• Yhden magneettikuvauksen yhteydessä otetaan satoja kuvia.
Teksti: Ingela Andersson