MS-taudin hoito saattaa parantaa MS-potilaiden kognitiivisia toimintoja

MS-potilaat kertovat usein, että he ovat huomanneet muistin, keskittymiskyvyn ja huomiointikyvyn heikentyneen. Näitä oireita esiintyy myös potilailla, jotka ovat sairastaneet MS-tautia vasta melko vähän aikaa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että MS-taudin lääkehoidolla voi olla myönteinen vaikutus kyseisiin aivotoimintoihin.

Muistihäiriöiden ja muiden vaikeampien aivojen toimintahäiriöiden arviointi saattaa kuitenkin vaikeutua, jos potilas kärsii samaan aikaan stressistä, univaikeuksista, ilmeisestä väsymyksestä tai psyykkisistä oireista, kuten levottomuudesta, ahdistuksesta tai alakuloisuudesta. Tavallisella lääkärikäynnillä saattaa olla vaikea selvittää, johtuuko heikentyminen MS-taudista vai aiheuttavatko ja edistävätkö muut tekijät sitä. Tällaista toimintojen heikentymistä kutsutaan usein kognitiiviseksi heikentymiseksi tai kognitiiviseksi toimintahäiriöksi, ja se vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun, työkykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin.

Milloin kognitiivista heikentymistä esiintyy MS-taudin yhteydessä ja millaiset potilaat siitä kärsivät?
Viime vuosien aikana on entistä selvemmin huomattu, että MS-tauti vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Eri tutkimuksissa on todettu, että potilaista noin 40-65 prosenttia kärsii heikentyneestä toimintakyvystä ja että kognitiivista heikentymistä esiintyy sairauden kaikissa vaiheissa. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että kognitiiviset häiriöt ovat melko tavallisia sairauden alkuvaiheessa, mutta häiriön esiintymislaajuus on silloin vielä melko rajallinen. Sairauden myöhemmissä vaiheissa, jolloin MS-tauti pahenee asteittain, myös kognitiivisten vaikeuksien määrä ja vaikeusaste kasvavat. MS-tautiin ei kuitenkaan yleensä liity vaikeaa dementiaa.

Joillakin potilaista esiintyy vaikeampien MS-jaksojen aikana tilapäistä muistin ja mieleenpainamiskyvyn heikentymistä. Tavallisesti kognitiiviset oireet ovat kuitenkin piileviä. Varhaisessa vaiheessa esiintyvä kognitiivinen heikentyminen saattaa olla merkki sairauden kehittymisestä vakavampaan suuntaan, ja se on otettava huomioon muiden tutkimustulosten ohella, kun potilaalle valitaan sopiva MS-taudin lääkehoito. Kognitiivinen heikentyminen vaikuttaa usein työhön, perheeseen ja muuhun sosiaaliseen elämään, ja sillä on suuri merkitys yksilön itsenäisyydelle ja riippumattomuudelle.

Kognitiivisen heikentymisen oireet ja diagnostiikka
Muiden MS-taudin oireiden tavoin myös kognitiivisten häiriöiden esiintymisessä voi olla huomattavia potilaskohtaisia eroja. Syytä oireiden esiintymisen vaihteluihin ja laajuuteen ei tunneta, mutta magneettikuvaustutkimukset (MRI) osoittavat, että kognitiivinen heikentyminen on jossakin määrin yhteydessä tulehtuneiden MS-pesäkkeiden määrään. Uuden MRI-tekniikan avulla on myös pystytty selvittämään, että aivojen valkean aineen assosiaatiosyiden sekä aivokuoren keskusten vaurioilla on suuri merkitys kognitiivisen heikentymisen kehittymiseen.

MS-tautiin liittyvä kognitiivisten toimintojen heikentyminen ilmenee yleisimmin muistin heikentymisenä, heikentyneenä tarkkaavaisuutena sekä rajoittuneena kykynä omaksua tietoa ja työstää sitä. Ajattelu ja puhekyky toimivat sitä vastoin yleensä moitteettomasti. Häiriöt vaikuttavat simultaanikapasiteettiin, toisin sanoen kykyyn tehdä useita asioita samanaikaisesti, sekä asioiden organisointikykyyn.

Kognitiiviset toiminnot pitää arvioida jo sairauden alkuvaiheessa. Usein potilaalle on tehtävä laaja, jopa kahden tunnin mittainen neuropsykologinen koe, jotta toiminnot saataisiin tarkasti selvitettyä. Mahdollisten kognitiivisten häiriöiden seurantaan voidaan käyttää pienempiä koesarjoja. Arviointi on välttämätön, jotta potilaan toimintakyky, esimerkiksi hänen työkykynsä, saataisiin arvioitua monipuolisesti. Tutkimus voi olla arvokas myös sairauden ennustamisen kannalta, ja sitä voidaan hyödyntää MS-taudin lääkehoidon tarvetta arvioitaessa. Neuropsykologista testausta olisi kuitenkin vältettävä sairauden aktiivisen pahenemisvaiheen aikana tai silloin, kun kortisonia on annettu suuria määriä, sillä se saattaa heikentää kognitiota. Myös vaikeasta MS-taudin aiheuttamasta väsymyksestä tai masennuksesta kärsivien potilaiden kognitiivisuutta saattaa olla vaikea arvioida oikein.

Kognitiivisen heikentymisen hoito
Kognitiivisten toimintojen neuropsykologisella arvioinnilla selvitetään heikentyneet toiminnot. Saadun profiilin perusteella luodaan strategiat, joiden avulla kognitiivisen heikentymisen vaikutuksia pyritään lieventämään. On myös tärkeä tutkia, esiintyykö muita oireita, kuten MS-taudin aiheuttamaa väsymystä tai masentuneisuutta. Näiden oireiden hoito saattaa vähentää myös kognitiivisia oireita.

Vaiheittain etenevän MS-taudin hoitoon liittyvissä tutkimuksissa on huomattu, että beetainterferoni on vähentänyt selvästi sairauden pahenemisvaiheita. Hoito on myös näyttänyt ehkäisevän kognitiivisen heikentymisen etenemistä. Tulos saavutetaan myös silloin, kun hoito aloitetaan sairauden kliinisessä varhaisvaiheessa, toisin sanoen MS-taudin ensimmäisessä pahenemisvaiheessa. Myös äskettäin hyväksytty hoitomuoto, jossa käytetään natalitsumabia, vaikuttaa selvästi myönteisesti kognitiivisiin toimintoihin. Muutamat tutkimukset osoittavat lisäksi, että asetyylikoliiniesteraasin estäjät, joita käytetään Alzheimerin taudin hoidossa, saattavat olla tehokkaita myös MS-taudin aiheuttaman kognitiivisen toimintahäiriön hoidossa. Tarvitaan kuitenkin useita tutkimuksia, ennen kuin hoidon tehosta voidaan varmistua. Monet tekijät puhuvat kuitenkin sen puolesta, että MS-taudin varhaisessa vaiheessa aloitettu beetainterferonin tai natalitsumabin käyttö pienentää kognitiivisen heikentymisen riskiä, ja tulevaisuudessa markkinoille tulee todennäköisesti muita lääkkeitä, jotka voivat parantaa potilaiden heikentynyttä kognitiota.