Vapaaksi aktiivisesta sairaudesta

 

Anders Svenningsson on Norrlandin yliopistollisen sairaalan neurologi, aikaisemmin hän on työskennellyt sekä Sahlgrenin yliopistollisessa sairaalassa että Karoliinisessa sairaalassa. Hänen työnsä on liittynyt koko ajan MS:ään sekä tutkimuksen että potilashoidon muodossa, ja hän on myös kirjoittanut väitöskirjan MS-immunologiasta.

- Tänä päivänä olemme päässeet niin pitkälle, että kun potilas saa MS-diagnoosin, on hoidon tavoite pitää potilas vapaana taudin vaikutuksilta.Tämän päivän hoitokirjo mahdollistaa sen. Haasteena on löytää oikea hoidon muoto ja taso yksittäiselle potilaalle, jotta ei tarvitse antaa enempää hoitoa kuin on välttämätöntä, sanoo Anders Svenningsson.

Ei vain taistelua oireita vastaan

MS-taudin lääkehoito oli kauan keskittynyt lievittämään oireita, kuten muun muassa spastisuutta ja kipua, sekä tarjoamaan erilaisia apuvälineitä, jotta potilas selviytyisi paremmin oireiden kanssa elämisestä.

- Potilaalle, jolla tänä päivänä ilmenee jaksottainen sairaus, voidaan asettaa tavoitteeksi, että potilas on periaatteessa oireeton ja vapaa pahenemisjaksoista, eli se tarkoittaa sitä, että sairaus on hiljaa. Joidenkin vuosien ajan voidaan työskennellä sairautta, eikä vain oireita vastaan.Tämä on nyttemmin realistinen tavoite, joka on muuttanut MS-hoidon edellytyksiä perusteellisesti, sanoo Anders Svenningsson.

Etenkin MS-taudin varhaisessa vaiheessa on vaikea tunnistaa, minkälaista hoitoa kukin potilas tarvitsee. On tärkeää, ettei lähdetä aggressiivisempaan hoitoon kuin välttämätöntä, mutta jos nykyisen hoidon teho ei ole riittävä, tulee arvioida, vaihdetaanko hoitostrategiaa ja muutetaanko hoitoa.

- Mutta henkilön, jolla on hyvin aktiivinen sairaus, pitää saada edistyksellisempi hoito niin pian kuin mahdollista, jotta elämänlaatua voidaan lisätä ja hillitä sairauden etenemistä. Uudet, modernit immuuniterapiat ovat tärkeä osa hoitotarjontaa, joiden ansioista voidaan tarjota apua heille, joilla nykyisestä hoidosta huolimatta on jatkuvasti epävakaa MS-tauti. Sitä mukaa kun saamme enemmän kokemusta, pystytään luultavasti näitä immunologisesti aktiivisia hoitoja aloittamaan aikaisemmin. Se on tänä päivänä suuri mahdollisuus. Silloin jarrutetaan tulehdusta sairauden kehityksen aikaisemmasssa vaiheessa ja säilytetään terveys paremmalla tasolla, sanoo Anders Svenningsson.  

Toipumista kaikessa rauhassa

Jos ilmenee voimakas pahenemisjakso, kestää luonnollisesti vähän aikaa, ennenkuin olo on taas hyvä. Niille vaurioille, jotka ovat jo tapahtuneet hermojärjestelmässä ei voida tehdä mitään, mutta usein kehoa voidaan harjoittaa kuntoutuksella. Voidaan saada takaisin paljon menetetyistä toiminnoista, ja  tärkeää on, että tulehduksellista prosessia jarrutetaan oikealla hoidolla. Aivot ja keho saavat kaikessa rauhassa elpyä.

- Emme voi varmasti tietää, onko puhtaasti teknisesti jarrutettu sairautta ennenkuin potilaat ovat olleet hoidossa pitkän aikaa. On mahdotonta sanoa tarkasti miltä sairauden kulku tulee näyttämään yksittäisen potilaan kohdalla pitkällä tähtäyksellä. Mutta jopa niiden potilaiden joukossa, jotka ovat saaneet äärimmäisen hoidon, jota tänä päivänä on saatavilla, on monia, jotka voivat oikein hyvin ja ovat suurin piirtein vapaita sairaudesta. Heidän immuunijärjestelmänsä on lyöty alas solumyrkyillä ja sen niin sanoakseni annetaan alkaa uudestaan alusta. Tämä toimenpide on erittäin epätavallinen, koska se on mahdollisesti täynnä riskejä, mutta potilaalle, jolla on vaikea, aktiivinen sairaus se voi olla paras hoito, sanoo Anders Svenningsson.  

Riskit punnitaan mahdollisuutta vastaan

Siitä huolimatta, että viime vuosien aikana on tapahtunut paljon MS-hoidoissa, eivät kaikki saa sitä hoitoa, johon heillä on oikeus.

- Tieto koko hoitotarjonnasta alkaa vakiintua erikoissairaanhoidossa, mutta meillä on vielä pala purtavana. Se, mikä myös estää hoitoja, on huono tapa arvioida hoidon pitkäaikaisia riskejä. Siihen meillä ei neurologiassa ole syytä samassa laajuudessa kuin muissa erikoisaloissa. Tendenssi on olla valtavan varovainen arvioissa. Koska nämä hoidot ovat suuremmassa mittakaavassa aika uusia, halutaan lääkärinä odottaa ja hankkia lisää tietoa ennenkuin aletaan aktiivisesti työskennellä niiden kanssa. Monet potilaat kiertävät myös usein eri lääkärien luona ennenkuin he tulevat MS-spesialistin luo. Mutta siellä useimmat potilaat ovatkin halukkaita valitsemaan tietyn riskin ja  saamaan kaikki ne mahdollisuudet, joita hoidot voivat tarjota. Sillä täytyy myös muistaa, että potilas, jonka hoito ei kunnolla toimi, altistuu suurelle riskille sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä, sanoo Anders Svenningsson.  

Suuria mahdollisuuksia uusille potilaille

Todella suuria mahdollisuuksia on ennenkaikkea niille potilaille, jotka saavat nyt, tai ovat vasta saaneet MS-diagnoosinsa.

- Se, että kehityksen voi katkaista aikaisessa vaiheessa, antaa aivan uusia ja hyvin lupaavia tulevaisuudennäkymiä. Tekniset mahdollisuudet ovat jo olemassa, ja sitäpaitsi koko ajan kehitetään uusia hoitoja. Panostamalla tietoon ja organisaatioon, joka huolehtii, että potilaat tulevat aktiivisen hoitopolitiikan vuoksi nopeasti oikean pätevyystason ja kokemuksen omaavan hoidonantajan luo, voisimme nähdä, että monet MS-potilaat voivat periaatteessa pysyä oireettomina pitkän aikaa, sanoo Anders Svenningsson