Taudin kulkua hidastavat lääkkeet parantavat MS-taudin hoitoa

MS-taudin hoito on mullistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.  Vuonna 1995 markkinoille tuli ensimmäinen taudin kulkua hidastava lääke ja sitä on seurannut aivan uudenlainen kiinnostus sairauteen ja sen vaikutuksiin. Syksyllä 2006 otettiin käyttöön kolmas MS-taudin hoitoon tarkoitettu lääketyyppi, ja jos MS-tutkija Tomas Olssonilta kysytään, useita uusia hoitomuotoja on odotettavissa seuraavien vuosikymmenten aikana.

Kuuluisa ranskalainen lääkäri Charcot havaitsi MS-taudin 1800-luvun puolivälissä. Juuri hän kuvaili ensimmäistä kertaa taudille tyypillisiä muutoksia aivoissa. Kesti kuitenkin yli sata vuotta, ennen kuin ensimmäinen taudin kulkua hidastava lääke kehitettiin – interferoni beeta vuonna 1995. Sitä ennen MS-potilaille määrättiin erilaisia oireita lieventäviä valmisteita, kuten lihasjäykkyyttä helpottavia valmisteita, kortisonia pahenemisvaiheisiin ja erilaista kuntoutusta arkea helpottamaan. Interferonin käyttöönoton jälkeen kiinnostus MS-tautia kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti.
– Esimerkkinä voidaan mainita, että kun osallistuin kansainväliseen MS-kongressiin 20 vuotta sitten, paikalla oli 50 henkilöä. Syksyllä 2006 järjestettyyn suureen konferenssiin osallistui
2 000–3 000 henkilöä, kertoo Tomas Olsson, Tukholman Karoliniska sjukhuset -sairaalan molekyylilääketieteen professori ja neurologian ylilääkäri.

Diagnoosin tärkeys
Tomas Olsson on työskennellyt MS-taudin parissa vuodesta 1981, ja tutkimustyön lisäksi hän on tekemisissä potilaiden kanssa Karolinska sjukhuset -sairaalassa 1–2 päivänä viikossa.
– Sairauden toteaminen on nykyään huomattavasti helpompaa, ja avoimuus on aivan toista luokkaa kuin ennen. Kaksikymmentä vuotta sitten potilaan MS-tauti pyrittiin salaamaan, sillä sairauteen ei ollut minkäänlaista hoitoa. Sillä oli paljon kielteisiä seurauksia, ja potilaita pyöritettiin ympäri hoitokoneistoa ilman, että he saivat minkäänlaista apua.
Interferonin keksiminen vuonna 1995 muutti MS-taudin hoidon perusteellisesti. Sen lisäksi, että oli löydetty lääke, jolla voitiin vaikuttaa sairauden kulkuun, sairauteen alettiin kiinnittää huomiota ja sairaaloihin perustettiin MS-työryhmiä.
– Tällä oli useita myönteisiä vaikutuksia potilaan yleiseen elämän laatuun. Tiheämmän seurannan ansiosta päästiin selville myös sairauden muista vaikutuksista, joita oli mahdollista hoitaa. MS-potilaat sairastuvat esimerkiksi masennukseen kolme kertaa muita yleisemmin, he kärsivät usein vaikeasta väsymyksestä ja heillä saattaa esiin- tyä muisti- ja keskittymisvaikeuksia, mistä on useille potilaille paljon haittaa. MS-potilaiden hoito on yksinkertaisesti kokonaisuudessaan parantunut, Tomas kertoo.

Kolme erilaista hoitomuotoa
Interferonien lisäksi olemassa on nykyään kaksi muutakin taudin kulkua hidastavaa lääkettä. Natalitsumabi, joka esiteltiin pian interferonin ja glatirameeriasetaatin jälkeen, otettiin käyttöön syksyllä.
Tomas Olsson suhtautuukin toiveikkaasti tulevaisuuteen. Meneillään on useita kiinnostavia tutkimuksia, jotka liittyvät MS-taudin kulkua hidastaviin lääkkeisiin, ja muutaman vuoden kuluttua käyttöön otetaan lisää niiden perusteella kehiteltyjä hoitomuotoja.
– Tulevaisuus näyttää yksinkertaisesti lupaavalta. Kehitteillä on useita kiinnostavia taudin kulkua hidastavia lääkkeitä. Tästä näkökulmasta katsottuna myös MS-taudin diagnosointi on nykyään helpompaa. Kyse ei ole mistään helposta sairaudesta, mutta tarjolla on kuitenkin hyviä hoitomuotoja, hän toteaa lopuksi.