Lue lisää siitä, miten MS-tauti vaikuttaa liikuntakykyysi.
Sivustoa, jota etsit, ei ole olemassa tai se on muuttanut. Suorita haku löytääksesi etsimäsi sivusto!
Hermosolun viejähaarake, hermosyy, jotka yhdistää keskushermoston hermosoluja muuhun elimistöön. Osa aksoneista on hyvin pitkiä. Ne ovat erikoistuneet johtamaan hermoärsykkeitä nopeasti pitkien välimatkojen päähän.
Valkuaisaineiden (proteiinien) rakenneosa.
Elimistön puolustusjärjestelmän solujen tuottama valkuaisaine, jota alkaa muodostua, kun elimistöön tulee vieraita aineita.
Oireeton tai lähes oireeton.
Sairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. MS-tauti ja reumataudit ovat esimerkkejä autoimmuunisairauksista.
Lääkkeen yleensä kielteinen, ei-toivottu vaikutus.
Taudin kulkua hidastavaksi lääkkeiksi sanotaan lääkkeitä, jotka viivyttävät taudin etenemistä, mutta eivät paranna sitä.
Aivot ja selkäydin.
Myeliinikato, MS-taudille tyypillinen myeliinivaurio (myeliini on nopeasti johtavia hermosyitä ympäröivän, eristävän hermotupen rasva-aine).
Taudinmääritys, lääkärin määritelmä siitä, mikä sairaus potilaalla on. Diagnoosi annetaan yleensä sen jälkeen kun muiden sairauksien mahdollisuus on suljettu pois erilaisten tutkimusten avulla.
MS-tautiin liittyvä uupumus, äärimmäinen väsymys.
Elimistön puolustusjärjestelmä, yhteisnimi elimistön moninaisille puolustusmekanismeille infektioita vastaan.
Kudoksen reaktio vaurioon. Sille on ominaista veren valkosolujen hakeutuminen paikalle ja vasta-ainemuodostus.
Nesteensiirto, tiputus, nesteen antaminen kanyylilla tai letkulla verisuoneen, yleensä laskimoon.
Apuväline, joka pistää neulan automaattisesti lääkettä annettaessa.
Interferonit ovat valkuaisaineita, joita elimistö muodostaa luonnollisesti reaktiona virusinfektioon. Niitä muodostavat elimistön puolustusjärjestelmän solut, ja niiden suojavaikutus perustuu immuunijärjestelmän säätelyyn. Beetainterferoni estää MS-taudin etenemistä.
Lihaksensisäinen, lihakseen annettava pistos.
Laskimonsisäinen, laskimoon annettava.
Oire, joka ei korjaudu kokonaan, vaan jää pysyväksi.
Sairaanhoidollinen, potilaiden tutkimiseen tai hoitoon liittyvä, sairaalaan liittyvä.
Kognitio on psykologinen käsite, joka kuvaa erilaisia aivotoimintoja. Esimerkiksi muisti, tarkkaavaisuus ja keskittyminen ovat kognitiivisia toimintoja. MS-tautiin voi liittyä sekä ohimeneviä että pysyviä kognitiivisia ongelmia, joita tarkoitetaan puhuttaessa kognitiivisista häiriöistä.
Kortisolin aineenvaihduntatuote. Kortisoli on ihmisen lisämunuaisen tuottama hormoni, jolla on voimakas tulehdusta hillitsevä vaikutus. Käytetään lääkkeenä monissa tulehduksellisissa sairauksissa.
Pitkäaikaissairaus, jota ei voi parantaa.
Lannepisto, selkäydinnesteen näytteenottotapa. Näyte otetaan neulalla, joka pistetään selkäydinkanavaan lannerangan alueella. Menetelmää voi käyttää myös puudutteen antoon (spinaalipuudutus, selkäydinpuudutus).
Liikkeet, liiketoiminnot, lihastoiminta.
Magneettikuvaus (magnetic resonance imaging) on elimistön lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jossa röntgensäteiden asemesta käytetään radioaaltoja ja korkeita magneettikenttiä. Toistaiseksi magneettikuvauksella on ollut suurin merkitys aivotutkimuksissa, joissa menetelmällä pystytään erottamaan jopa muutaman millimetrin kokoisia muutoksia, kuten ns. MS-plakkeja.
Keskushermostosairaus (pesäkekovettumatauti). Nimi tulee sanoista "monta kovettumaa” ja se viittaa kovettumiin, ns. plakkeihin, joita muodostuu aivoihin ja selkäytimeen taudin kuluessa.
Myeliini on rasva-aine, joka toimii eristeenä elimistön hermosyiden (aksonien) ympärillä. Sen ansiosta viestit (sähköärsykkeet) kulkevat nopeasti aivoista muualle elimistöön tai sieltä takaisin aivoihin.
Hermosyitä ympäröivä eristävä myeliinivaippa, jota kutsutaan myös myeliinitupeksi.
Hermostoon, eli aivoihin, selkäytimeen tai ääreishermostoon vaikuttava sairaus.
Näköhermon tulehdus. Näköhermo johtaa valoärsykkeet silmän verkkokalvolta aivoihin. Oireita ovat kipu silmän takana, näöntarkkuuden heikkeneminen, kaksoiskuvat ja harvinaisissa tapauksissa sokeus. Useimmissa tapauksissa oireet häviävät kokonaan.
Relapsi, oirejakso, uusien oireiden ilmaantuminen tai entisten paheneminen. Pahenemisvaiheessa tauti (tulehdus) aktivoituu jossakin kohden keskushermostoa, jolloin oireet voimistuvat. Jokaisen oirejakson oireet voivat olla aivan erilaisia riippuen siitä, missä tulehdus sijaitsee. Pahenemisvaiheen jälkeen oireet lievittyvät ja häviävät joko osaksi tai kokonaan.
Lievä halvaus, lihaksen toimintakyvyn osittainen menetys.
Äkillisesti, kohtauksittain esiintyvä.
MS-taudin aiheuttama kova kudosmuodostuma hermostossa.
Ennuste, arvio taudin kehittymisestä tulevaisuudessa.
Asteittain paheneva. MS-tautiin liittyy kaksi progressiivista etenemismuotoa: ensisijaisesti etenevä (primaarisesti progressiivinen), jossa tauti pahenee alusta alkaen, ja toissijaisesti etenevä (sekundaarisesti progressiivinen), jossa paheneminen alkaa vasta jonkin ajan kuluttua.
Valkuaisaine. Yhteisnimitys aminohapoista muodostuville elimistön rakennusaineille.
Paranemisvaihe, taudin oireen lievittyminen tai korjautuminen.
Ks. lumbaalipunktio.
Tila, jossa lihasjänteys lisääntyy voimakkaasti tahdosta riippumatta. Lihasten lamaantuminen ja kyvyttömyys säädellä niiden voimankäyttöä. Spastisuutta esiintyy silloin, kun aivoista selkäytimeen johtavissa hermoradoissa on vaurioita.
Ihonalainen, ihon alle annettava pistos.
Jonkin sairauden aiheuttama tai siihen viittaava merkki. Esimerkiksi MS-taudissa tavallisia oireita ovat väsymys, näköhermon tulehdus ja spastisuus.
Vapina tai tärinä.
Kolmoishermosärky, yhden kasvohermon kiputila.
Tutkimus, jossa tarvitaan usean eri tieteenalan pätevyyttä ja jonka tavoitteena on saada uutta tietoa erityisesti tutkittavalta alueelta. Esimerkiksi neuropsykologiassa tarvitaan neurobiologian ja psykologian yhteistyötä.
Anatomisesti samanlaisten, samalla tavoin toimivien solujen muodostama kokonaisuus, esimerkiksi rusto tai rasvakudos.
Kyky hahmottaa asioita näköaistin perusteella esimerkiksi palapelin kokoamisessa tai kaupungissa liikkuessa.