Sinulle, joka elät MS-taudin kanssa

Useimmilla MS-tautia sairastavilla tauti heikentää kävelykykyä jossakin vaiheessa. Kyseessä voi olla vain tilapäinen huononeminen pahenemisvaiheen aikana, mutta ajan myötä vaiva voi jäädä enemmän tai vähemmän pysyväksi.

MS-tauti voi vaikuttaa monin tavoin liikuntakykyyn eli mobiliteettiin. Kävellessä tarvitaan jalkalihasten toiminnan lisäksi myös tasapaino- ja koordinaatiokykyä. Myös ympäristön merkitys on tärkeä.

– Jotkut MS-tautia sairastavat pystyvät kävelemään nopeasti ja esteettä sisätiloissa, kertoo ylilääkäri Morten Blinkenberg Kööpenhaminan Rigshospitalet-sairaalan neurologian klinikalta. Heidän voi kuitenkin olla vaikea liikkua kodin ulkopuolella, esimerkiksi metsässä, jossa on paljon korkeuseroja ja epätasainen maasto.

Liikuntakyvyn heikkeneminen on MS-taudissa melko yleistä. Usein arvioidaan, että noin puolet MS-potilaista pystyy kävelemään apuvälineiden kanssa tai ilman 25 vuotta sairastettuaan. Joillakin taas voi olla tässä vaiheessa pahoja liikuntavaikeuksia.

– Kävelykyky ei liity vain jalkojen toimintaan, Morten Blinkenberg selittää. Tasapaino on oleellisen tärkeää, ja se vaikuttaa liikuntakykyyn jalkojen voimasta riippumatta. Myös tuntohäiriöt vaikuttavat kävelykykyyn – käveleminen on vaikeaa, jos ei tunne maata jalkojensa alla, etenkin pimeällä.

Liikuntakyvyn rajoittumisella voi olla merkittäviä seurauksia. Esimerkiksi töissä voi olla vaikea pärjätä, etenkin jos työ on fyysistä. Kävelyvaikeus voi myös vähentää mahdollisuuksia yhdessäoloon perheen ja ystävien kanssa ja hankaloittaa sosiaalisiin tapahtumiin osallistumista. Jo kotoa lähteminen voi aiheuttaa ongelmia, jos asuu hissittömässä kerrostalossa. Portaiden käveleminen etenkin alaspäin voi olla hankalaa.

Miten kävelykykyä mitataan?

– MS-potilaan kävelykyvyn arviointiin on useita menetelmiä, mutta vain harvoja käytetään käytännön työssä, Morten Blinkenberg jatkaa. Useimmiten lähtökohtana ovat potilaan omat kokemukset ja kertomukset siitä, miten kävelykyvyn heikkeneminen hankaloittaa arkea.

Kliinisissä tutkimuksissa kävelykykyä käytetään joskus jalkojen toimintakyvyn mittarina. Yleisimmin käytetty kävelykykytesti on Timed 25 Foot Walk (T25FW), jossa mitataan vain, kuinka nopeasti potilas kävelee 25 jalan matkan (reilut 7,5 metriä).

– Kävelykyky on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon kuuluu muutakin kuin kävelyn nopeus, Morten Blinkenberg sanoo. Rigshospitalet-sairaalassa käytämme usein toista menetelmää, SSST-testiä (Six Spot Step Test). Testissä on rata, jossa potilaan on potkaistava kuusi lieriötä ympyrästään ulos vuoroin oikealla ja vuoroin vasemmalla jalalla. Tehtävän suoritusnopeus mitataan. Tällä testillä voidaan mitata kävelynopeuden lisäksi myös tasapainoa ja koordinaatiokykyä.

Liikuntavaikeuksien hoito

– Liikuntavaikeuksia hoidetaan ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaamassa kuntoutuksessa, Morten Blinkenberg kertoo. Parhaat tulokset saavutetaan yksilöllisellä kuntoutuksella, jossa lähtökohtana ovat yksilön ongelmat ja tarpeet. Myös harjoittelu keskittyy juuri näiden alueiden kohentamiseen.
Fysioterapeutti arvioi myös apuvälineiden tarpeen. Jos potilaalla on esimerkiksi ns. riippujalka (jalkaterä ei käänny kävellessä ylöspäin), lastoitus voi parantaa tehokkaasti liikuntakykyä.

– Aaltomaisessa MS-taudissa myös taudin kulkuun vaikuttava lääkitys voi parantaa liikuntakykyä, Morten Blinkenberg jatkaa. Jatkuvasti etenevän MS-taudin hoitoon ei toistaiseksi ole niin paljon vaihtoehtoja.
Jos potilaalla on lihasjäykkyyttä eli spastisuutta, lihasrelaksantit voivat parantaa liikuntakykyä nopeasti. Pienikin muutos voi olla yksilölle hyvin merkityksellinen ja parantaa elämänlaatua.