Sinulle, joka elät MS-taudin kanssa

Kuntoilu ja arkiliikunta ovat useimmille itsestäänselvyyksiä riippumatta siitä, sairastavatko he MS-tautia. Millainen liikunta sopii MS-potilaille parhaiten, ja miten se vaikuttaa hyvinvointiin? Haastattelimme MS-tautiin ja liikuntaan erikoistunutta liikuntafysiologia.

Vain joitakin vuosia sitten MS-potilaita neuvottiin yleisesti välttämään kuntoilua ja rajoittamaan arkiliikuntaa. Neuvojen syynä oli lähinnä se, että monien potilaiden oireet pahenivat, kun ruumiinlämpö nousi liikunnan yhteydessä. Monia jo ennestään hyvin väsyneitä potilaita liikunta väsytti entisestään.

– Minua on jo vuosien ajan kiinnostanut, miten liikunta vaikuttaa MS-tautia sairastaviin ihmisiin, kertoo liikuntafysiologi Ulrik Dalgas, joka toimii post doc -tutkijana Aarhusin yliopiston kansanterveystieteen instituutin liikuntatieteen laitoksella.

– Selvitin asiaa tarkemmin kliinisessä tutkimuksessa, johon osallistui 38 MS-potilasta. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä harrasti voimaharjoittelua kahdesti viikossa 12 viikon ajan, kun taas toisen ryhmän potilaat liikkuivat kuten tavallisestikin. Tämän jälkeen potilaat vaihtoivat ryhmää: aiemmin tavalliseen tapaan liikkuneet aloittivat 12 viikon voimaharjoittelujakson ja päinvastoin.

Hyötyä lyhyessä ajassa

Tutkimuksen mukaan voimaharjoittelu paransi potilaiden kävelykykyä sekä tasaisella alustalla että portaissa. Voimaharjoitteluryhmän potilaat nousivat nopeammin istumasta seisomaan eivätkä väsyneet yhtä paljon. Myös mieliala ja elämänlaatu kohenivat.

– Tutkimme myös voimaharjoittelun lihasvaikutuksia MS-potilailla ja havaitsimme, että lihasmassa kasvoi heillä samoin kuin terveilläkin, Ulrik Dalgas jatkaa. MS-potilaat kokevat usein, että etenkin jalkojen lihasvoima heikkenee, joten tutkimuksen voimaharjoittelussa keskityttiin jalkalihaksiin.

Myönteiset vaikutukset olivat huomattavia 12 viikon harjoittelun jälkeen. Kiinnostava havainto oli, että vaikutukset säilyivät myös seuraavien 12 viikon ajan, jolloin tätä harjoittelua ei enää jatkettu.

– Tutkimuksen harjoittelujakso kesti vain kolme kuukautta. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, etteikö tilanne kohenisi edelleen, jos säännöllistä voimaharjoittelua jatketaan tätä kauemmin, Ulrik Dalgas sanoo.

Muita sopivia liikuntamuotoja

Tutkimusten mukaan MS-tautia sairastavat ihmiset ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin muut. Myös kestävyysharjoittelu on siis suositeltavaa.

– Kestävyysharjoittelu on tärkeää, sillä se vahvistaa sydäntä ja tehostaa verenkiertoa ja lihasten hapensaantia, Ulrik Dalgas kertoo.

Kuntoa voi kohentaa monin tavoin, ja vain kokeilemalla löytää itselleen sopivan tavan. Pyöräilystä on hyötyä, jos se sujuu, ja myös kuntopyöräily on hyväksi. Juoksumatolla voi juosta tai kävellä. Myös sauvakävely sopii MS-tautia sairastaville, varsinkin jos tasapaino tuottaa ongelmia. Soutulaitettakin kannattaa kokeilla.

Joillakin MS-potilailla vointi voi tilapäisesti huonontua ruumiinlämmön noustessa. Oireita voivat olla esim. näköhäiriöt, pahoinvointi tai spastisuuden lisääntyminen. Tällöin uinti voi olla sopiva vaihtoehto, sillä vesi laskee ruumiinlämpöä.

– Suosittelemme yleensä liikuntaa 2–3 kertaa viikossa. Mahdollisuuksien mukaan olisi pyrittävä liikkumaan 45–60 minuuttia kerralla, Ulrik Dalgas toteaa.

Mitä liikuntafysiologia on?

Liikuntafysiologia keskittyy ihmisen elintoimintoihin liikuntasuorituksen aikana ja säännöllisen harjoittelun pitkäaikaisvaikutuksiin.