Myeliini tutkimuksen keskipisteessä 

Kuten tiedetään, suurin osa MS-taudin oireista johtuu kokonaan tai osittain hermosoluja eristävän myeliinitupen vaurioista. Myeliinin uusiutumiskyky taas on keskeistä hermojen toimintakyvyn palautumiselle. Tanskan Odensessa toimiva tutkimusryhmä keskittyy tähän remyelinaatioksi kutsuttuun prosessiin.

–Tutkimus on potilaiden kannalta hyvin tärkeää, sillä myeliinin vauriot heikentävät keskushermoston signaalinvälitystä ja aiheuttavat näin MS-taudin oireita, kertoo biolääketieteen professori Bente Finsen Odensen yliopistosta (Syddansk universitet). Hän on tutkinut MS-tautia yli kymmenen vuoden ajan ja viisi vuotta hän on keskittynyt keskushermostossa joskus pahenemisvaiheen jälkeen tapahtuvaan myeliinin uusiutumisprosessiin.

Perustutkimusta
Bente Finsenin tutkimusta kutsutaan perustutkimukseksi. Tällä tarkoitetaan, että tutkimuksen tavoitteena on enemmänkin lisätä sairautta koskevaa yleisluontoista tietoa ja sen ymmärtämistä kuin päästä johonkin tiettyyn tulokseen. Tällaista tutkimusta tehdään usein pyrkimättä käytännön tavoitteisiin, mutta odottamattomat havainnot voivat joskus johtaa käytännön sovelluksiin.

–Tutkimme myeliinin muodostumista aivoissa ja tähän prosessiin vaikuttavia tekijöitä. Pitkän aikavälin tavoitteena voi olla estää myeliinin vaurioituminen immuunijärjestelmän kääntyessä sitä vastaan, mutta tutkimukseen liittyy myös myeliinin uusiutumisen stimulointi, Bente Finsen kertoo.

Siihen tarvitaan yleisluontoista tietoa myeliinistä – kuinka vaurioitumisprosessi toimii, kuinka sitä voitaisiin estää ja mitkä tekijät saattavat estää myeliinin uusiutumista aivoissa.

–Jos näihin kysymyksiin löytyy vastaus, pystymme todennäköisesti kehittämään uudentyyppisiä lääkkeitä, joilla on potilaille suuri merkitys.

Siirtogeenisiä hiiriä
Tutkimuksessa on viime vuosina tapahtunut suurta edistystä. Eräs Bente Finsenin ja tutkimusryhmän kahden muun jäsenen käyttämistä keksinnöistä on siirtogeeniset hiiret. Geeninsiirtotekniikan avulla on mahdollista tutkia yhden tai useamman geenin merkitystä koko organismille.

–Tutkimme muun muassa immuunijärjestelmän tuottamien proteiinien, sytokiinien, osuutta myeliiniin liittyvissä prosesseissa sekä eräiden geenien merkitystä niissä.

Toinen edistysaskel on mahdollisuus kokeilla havaintoja ihmiskudoksessa. Joissakin maissa elinluovutus on tavallista ja luovutetulla aivokudoksella voidaan tutkia tulosten todellista merkitystä.

Lääkekehittelyä
Myeliinin uudistumisen kannalta on tärkeää, että hermot ovat toimintakykyisiä ja voivat stimuloida uudistumista. Siksi tutkimus suuntautuu myös niiden suojaamiseen, Bente Finsen sanoo ja kertoo kolmesta todennäköisestä tulevaisuuden hoitomenetelmästä:

–Uskon, että potilaat voivat tulevaisuudessa saada kolmea erityyppistä hoitoa. Ensinnäkin lääkkeitä, jotka estävät immuunipuolustusta kääntymästä keskushermostoa vastaan, toiseksi remyelinaatiota stimuloivia lääkkeitä, joita jo jossakin määrin on ja kolmanneksi hermoja suojaavia lääkkeitä. Nykyinen, pelkästään immuunijärjestelmään keskittyvä lähestymistapa ei riitä.

Hyviä tuloksia
Bente Finsen tutkimusryhmineen saa kiinnostavia tutkimustuloksia ja toivoo ja arvelee, että ne hyödyttävät MS-tautia sairastavia. Tulokset voivat myös muuttaa käsitystä koko taudin luonteesta:

–Ensimmäiset interferonit tulivat markkinoille alle 20 vuotta sitten.  Arvelen, että myeliinin uudistumista edistäviä lääkkeitä saadaan jo kymmenen vuoden kuluessa. Se muuttaisi käsitystämme MS-taudista. Sairautta ei ehkä koskaan voida parantaa, mutta sen hoidoista tulee vielä nykyistäkin parempia.