Uutta tietoa harmaan aineen merkityksestä MS-taudissa

Aivokudos koostuu harmaasta ja valkoisesta aineesta. Tähän asti on luultu, että MS-taudissa harmaa aine katoaa vasta sairauden myöhäisvaiheessa. Uudet löydökset ovat kuitenkin osoittaneet, että harmaalla aineella on suurempi merkitys kuin tutkijat ovat tähän mennessä tienneet. Sen hajoaminen alkaa jo aivan sairauden varhaisvaiheessa. Harmaan aineen tilavuuden vähenemisen ja pysyvien MS-oireiden välillä on selkeitä yhteyksiä eli sekä fyysisiä että kognitiivisia muutoksia. Valkoisen ja harmaan aineen tuhoutumista voidaan kuitenkin hidastaa lääkkeillä.

Kehon eri osat viestiä ja toimivat yhdessä hermoston avulla. aivoista ja selkäytimestä koostuva keskushermosto (CNS) on elimistön ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Multippeliskleroosissa (MS) keskushermostossa tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi hermosignaalien kulku hidastuu. Sen seurauksena kehittyy erilaisia liikuntakykyyn ja kognitioon liittyviä haittoja.
 
Vuosien ajan on tiedetty, että aivot ja selkäydin koostuvat valkoisesta ja harmaasta aineesta. Tutkijat ovat myös todenneet, että valkoisessa aineessa on enemmän rasvaa kuin harmaassa, ja että valkoisessa aineessa hermosolujen ympärillä on runsaasti rasvaa sisältävä myeliinikerros.

MS-taudin perusmekanismin oletetaan olevan se, että valkoisessa aineessa olevaan myeliiniin syntyy sitä tuhoava tulehdus. MS-taudin syntyyn vaikuttavan mekanismin tutkimus on johtanut tänä päivänä saatavilla oleviin, taudin etenemistä hidastaviin lääkkeisiin. Vaikka tulehdus voi johtaa hermosolujen tuhoutumiseen, aiemmin on luultu, että tuho rajoittuu sairauden varhaisvaiheeseen, ja että vaurioitunut myeliini voisi tietyssä määrin korjautua. On myös oletettu, että harmaan aineen muutokset tapahtuvat sairauden myöhäisvaiheissa. Uusissa magneettikuvaustutkimuksissa tämä olettamus on osoittautunut vääräksi. On nimittäin havaittu, että jo sairauden varhaisvaiheessa syntyy vaurioita, joiden seurauksena hermo- ja aivokudosta tuhoutuu ja näiden tilavuus pienenee. Tätä tapahtuu sekä valkoisessa että harmaassa aivokudoksessa. Lääkärit kutsuvat aivojen tilavuuden pienenemistä atrofiaksi, ja se johtuu hermosolujen pysyvästä tuhoutumisesta.

Nykyaikaisten magneettikuvaustutkimusten avulla voidaan selvittää hyvin tarkasti, missä vaurioitunut kohta sijaitsee. Tieto siitä, että hermosolut alkavat tuhoutua pysyvästi jo varhaisemmin mitä aikaisemmin on luultu on johtanut uusiin tutkimuksiin. Tutkijat ovat nyt erityisen kiinnostuneita siitä, mikä merkitys harmaan aineen muutoksilla on MS-taudissa. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet selkeän yhteyden potilaiden pysyvien vaivojen, niin fyysisten kuin kognitiivistenkin ja harmaan aineen vähenemisen välillä. Muun muassa lähes 600 ms-potilasta käsittävä tutkimus osoitti selvän yhteyden magneettikuvauksessa mitatun harmaan aineen atrofian ja fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen välillä.

Tällä hetkellä käynnissä olevat tutkimukset viittaavat myös siihen, että MS-taudin monilla kognitiivisilla oireilla on vahva yhteys harmaan aineen tuhoutumiseen. Aivojen kognitiiviset toiminnot auttavat meitä ymmärtämään, muistamaan ja käyttämään tietoa. Kognitioon sisältyvät siis kaikki ajatustoiminnot kuten muisti, oppiminen, kielet, suunnittelu ja keskittymiskyky.

Sairauden taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen on edellytys sille, että uusia hoitomuotoja voidaan kehittää ja käyttää. Uusi tieto harmaan aineen tuhoutumisesta voi muuttaa jo olemassa olevia hoitoperiaatteita. Teoriassa on todennäköistä, että harmaan aineen tuhoutuminen on tulehduksen aiheuttamaa. Hidastamalla sairauden kulkua varhaisvaiheessa, jolloin tulehdukset ovat aktiivisimmillaan, voitaisiin myös estää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä.

Uusi tutkimustieto johtaa todennäköisesti yhä parempiin hoitoihin tulevaisuudessa. Tutkijat ovat pystyneet osoittamaan, että eräällä, jo käytössä olevalla lääkkeellä, jota käytetään tällä hetkellä aaltomaisesti etenevän MS-taudin hoitoon,hidastaa harmaan aineen tuhoutumista. MS-tautiin lääkehoitoa saavia ja ilman lääkehoitoa olevia potilaita on seurattu kolmen vuoden ajan, ja on havaittu, että lääkehoitoa saavien ryhmässä kudostuho oli vähäisempää. Tulokset olivat erityisen selkeitä harmaan aineen osalta, mutta ne pätivät myös koko aivokudokseen. Vastuussa olevat tutkijat korostavat kuitenkin, että pienellä otannalla tehtyjen tutkimuksen tulkinnassa on oltava varovainen.

Tutkijat eivät vielä tiedä, kuinka harmaa aine MS-taudissa tuhoutuu. Se näyttää kuitenkin tapahtuvan sairauden varhaisvaiheessa. Osa löydöksistä viittaa siihen, että tulehdusaktiivisuudella on suuri merkitys. On muitakin selitysmalleja, ja tuhon taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä.

Tutkijoiden pohtivat vilkkaasti näitä asioita. Teoriassa eri alueilla tapahtuva, eri tyyppisten hermosolujen tuhoutuminen voisi olla yhteydessä eri tyyppisiin kognitiivisiin ongelmiin. Tätä ei ole vielä täysin selvitetty, mutta tutkijat spekuloivat esimerkiksi sillä, että valkoista ainetta tarvittaisiin erityisesti nopeaan työmuistiin, ja että harmaan aineen tärkeimpiä käyttötarkoituksia olisi toimia pitkäaikaisena muistina, jossa sijaitsee esimerkiksi kielimuisti.

FAKTAA
Ihmisen hermosto

Ihmiskehon eri osat viestivät keskenään hermoston avulla.
Aivot rekisteröivät ympäristön tapahtumia ja ohjaavat ihmistä reagoimaan oikealla tavalla. Selkäydin luo tarvittavat yhteydet aivojen ja kehonosien välille. Elimistössä on hermoverkosto, jota pitkin signaalit kulkevat edestakaisin.

Keskushermostossa (CNS) – aivoissa ja selkäytimessä – hermot ovat haarakkeiden kautta yhteydessä toisiinsa. Ääreishermostossa, esimerkiksi käsivarressa, jaloissa ja keskivartalossa, hermohaarakkeilla on yhteyksiä lihaksiin ja aistielimiin.

Hermosolu koostuu itse solusta ja lukuista haarakkeista (tai säikeistä). Erityisen pitkä säie (aksoni) kuljettaa hermoimpulsseja eteenpäin toisiin hermosoluihin. Aivoissa (ja myös selkäytimessä) hermosolut ovat keskittyneet tietyille alueille - niin kutsuttuun harmaaseen aineeseen, kun taas toiset aivoalueet koostuvat lähinnä aksoneista, niin sanotusta valkoisesta aineesta.