Kognitio vaikuttaa työhön ja arkeen
Anders Österberg toimii neurologina ja geriatrina Motalan sairaalassa Ruotsissa. Hän on työskennellyt MS-potilaiden parissa noin kymmenen vuoden ajan. Koska Österberg tapaa työssään myös dementiapotilaita ja tietää asiasta paljon, hän on erityisen kiinnostunut MS-tautiin liittyvistä kognitiohäiriöistä.
Lyhyesti ottaen kognitio merkitsee ihmisen kykyä puhua, ajatella, muistaa ja suunnitella. MS-taudissa ilmenee yleensä ensimmäisenä muistivaikeuksia. Potilaan on vaikea muistaa etenkin äskettäin tapahtuneita asioita. Tauti saattaa vaikuttaa myös keskittymiskykyyn. Jos potilaan on samaan aikaan myös vaikea huolehtia monesta asiasta yhtä aikaa, voi seurauksena olla ongelmia.
– Tyypillinen tapaus on esimerkiksi tilanne, jossa puhelin soi, kun potilas petaa aamulla sänkyä, Österberg selittää. Hän vastaa puhelimeen, ja petaaminen jää kesken. Myöhemmin päivällä potilas huomaa makuuhuoneen ohi kulkiessaan, että vuode on edelleen sijaamatta. Asia on vain unohtunut. Näin voi tietenkin tapahtua kenelle tahansa, mutta jos tällaisia tilanteita on jatkuvasti, niistä tulee ongelma.
Arkea voi hankaloittaa myös se, että henkilön on vaikea huolehtia monesta asiasta yhtä aikaa. Esimerkiksi ruokaa laittaessa on tehtävä monta asiaa samanaikaisesti. Perunoiden, kastikkeen ja vihannesten on oltava valmiina yhtä aikaa, muuten ateria ei onnistu ja ruoka jäähtyy.
Hermosoluvauriot jarruttavat tiedonkulkua
MS-potilaiden kognitiivisten ongelmien syy ei ole vielä täysin selvillä. Todennäköisesti syynä ovat tiedonkulun häiriöt aivojen eri osien välillä hermoimpulssien siirtymisen häiriintyessä hermostovaurioiden vuoksi. MS-taudissa keskushermostoon kehittyy tulehduksia, joiden parantuessa aivojen näihin kohtiin muodostuu arpia eli pesäkkeitä. Tätä prosessia kutsutaan myeliinikadoksi.
Hermostomuutosten vuoksi tiedonkulku hermosolujen välillä keskushermostossa hidastuu. Taudin seuraavassa vaiheessa hermosolujen aksonit tuhoutuvat ja tiedonkulku pysähtyy täysin. Aksonit ovat hermosyitä, jotka yhdistävät keskushermoston hermosolut muun elimistön hermosoluihin.
– Lääkärit eivät aina huomaa kognitiivisia ongelmia tarpeeksi varhain, sanoo Anders Österberg. Yleensä terveydenhuoltohenkilöstö ei ota mielellään kognitiivisia ongelmia puheeksi potilaan kanssa, sillä ei oikein tiedetä, miten asiaa pitäisi käsitellä. Tähän MS-tautiin liittyvään seikkaan on kuitenkin tärkeää puuttua. Tutkimusten mukaan monille potilaille kehittyy jonkinlaisia kognitiivisia ongelmia, jotka voivat vaikuttaa sekä sosiaaliseen elämään että työssäkäyntiin.
– Eräällä potilaallani oli MS-taudin takia vaikeuksia lajitella ja seuloa tietoa. Hän oli työssä avokonttorissa, ja hänen oli siksi hyvin vaikea keskittyä. Ongelma ratkaistiin sillä, että potilas sai oman toimistohuoneen, jolloin ympäristön aiheuttama häiriö jäi pois.
Potilas tarvitsee tietoa ja tukea
Kun potilaan mahdolliset kognitiiviset oireet on havaittu ja arvioitu, hän pystyy ymmärtämään, miten kognitiiviset vaikeudet vaikuttavat työelämään ja arkeen. Tämä on tilanteen käsittelyn ja avun hakemisen edellytys. Kun henkilö on tietoinen ongelmistaan, hän pystyy keksimään elämää helpottavia keinoja ja ratkaisuja.
– On myös tärkeää kertoa lähipiirille ja työnantajalle tilanteesta, jotta hekin tietävät, mitä tapahtuu, sanoo Anders Österberg. Olen itse ollut useita kertoja potilaiden työpaikalla kertomassa MS-taudista ja siitä, miten se vaikuttaa potilaaseen.
Ongelman toteaminen on helpotus
Jos lääkäri ja potilas epäilevät kognitiivisia ongelmia, lääkäri voi antaa lähetteen neuropsykologille lisätutkimuksia varten.
– Monille potilaille on itse asiassa helpotus saada tietää, että heillä on kognitiivisia häiriöitä, kertoo Anders Österberg. On helpottavaa kuulla, että syynä on sairaus eivätkä oireet ole vain kuvittelua.
On suureksi avuksi, jos potilaan puoliso voi tulla mukaan lääkärin vastaanotolle ja saada samalla kertaa itsekin tietoa. Tällöin puolison on helpompi ymmärtää, mitä kumppanille tapahtuu, mistä se johtuu ja miten häntä voi auttaa.
Terveydenhuoltoalalla on pyrittävä entistä voimakkaammin lisäämään tietoisuutta MS-taudista ja siihen liittyvistä kognitiivisista ongelmista. Ennen kaikkea asia on uskallettava ottaa puheeksi potilaan kanssa. Näin potilasta voidaan auttaa selviämään siihen mahdollisesti liittyvistä perhe-elämän, ystävyyssuhteiden ja työelämän ongelmista.