MS-Lehti

Kirja ihmisistä, jotka elävät MS-taudin kanssa

MS-Mitä siitä

MS-Viestittelyä

NETTIFILMI:
Kun sairauden aktiivisuus lisääntyy

MS-tauti on sairaus, joka ei koskaan nuku. Vaikkakaan päällepäin ei näy mitään, on keskushermostossa jatkuvasti aktiviteettia. Tällä filmillä Hanna Kuusisto kertoo mitä elimistössä tapahtuu kun sairauden aktiivisuus lisääntyy. Hän selittää, kuinka lisääntynyt sairauden aktiivisuus vaikuttaa potilaaseen, kuinka sairauden aktiivisuutta voidaan mitata ja miksi se on tärkeää, sekä minkälaisia hoitokeinoja on olemassa.

Katso video

KYSY ASIANTUNTIJALTA

Merja Soilu-Hänninen &

Riitta Brotherus

Onko sinulla MS-tautiin liittyviä kysymyksiä? Täällä voit esittää kysymyksesi neurologi Merja Soilu-Hänninen tai sairaanhoitaja Riitta Brotherukselle. Molemmilla on usean vuoden kokemus MS-taudin hoidosta.

Lue lisää

Voivatko ajatukset vaikuttaa fyysiseen terveyteen?

Mikä merkitys on uskolla omiin kykyihin, ja miten omat odotuksemme vaikuttavat meihin? Nämä ovat voimaantumisen keskeisiä kysymyksiä. Laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna voimaantumisen tavoitteena on vahvistaa potilaan elämänhallinnan, osallistumisen ja vastuun tunteita. Näin luodaan edellytyksiä hoidon onnistumiselle.

[10-06-22]

[10-06-15]

Tulehdusprosessi ja vaurioiden korjaantuminen MS-taudissa

Keskushermoston tulehdusprosessi on MS-taudin keskeinen piirre. Tauti alkaa useimmiten aaltomaisena, mutta muuttuu usein noin 5–10 vuoden kuluttua jatkuvasti eteneväksi. Taudin aaltomaisessa vaiheessa esiintyy vuorotellen oireettomia tai vähäoireisia jaksoja ja oireiden pahenemisvaiheita. Pahenemisvaiheet eli relapsit tai shuubit johtuvat aivoihin tai selkäytimeen muodostuvista paikallisista tulehduspesäkkeistä. Nykyisillä tautiprosessiin vaikuttavilla lääkkeillä voidaan vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja esiintymistiheyttä ja hidastaa näin taudin siirtymistä etenevään vaiheeseen.

[10-06-09]

Vanhempana olo on tasapainoilua

Evan tyttärellä Saralla todettiin kolme vuotta sitten MS-tauti. Hoidon aloittamisen jälkeen Sara on voinut hyvin ja elämä on lähes ennallaan. Hän opiskelee korkeakoulussa ja on lisäksi puolipäivätöissä.

[10-05-06]

Arvoituksellisen sairauden juuret juontavat 1600-luvulle

Miksi MS-tauti puhkeaa monille, joilla on tiettyjä perintötekijöitä, muttei kaikille? Entä miksi näitä perintötekijöitä ei ole kaikilla, joilla on MS-tauti? Mitkä geenit oikeastaan vaikuttavat MS-taudin puhkeamiseen? Näille kysymyksille tutkija Kerstin Imrell on omistanut monta vuotta. Ratkaisua on etsitty pienestä värmlantilaisesta pitäjästä. Jäljet johtivat 1600-luvulle asti, itäsuomalaisiin siirtolaisiin nimeltä Pål ja Elin.

[10-04-21]

Myeliini tutkimuksen keskipisteessä

Kuten tiedetään, suurin osa MS-taudin oireista johtuu kokonaan tai osittain hermosoluja eristävän myeliinitupen vaurioista. Myeliinin uusiutumiskyky taas on keskeistä hermojen toimintakyvyn palautumiselle. Tanskan Odensessa toimiva tutkimusryhmä keskittyy tähän remyelinaatioksi kutsuttuun prosessiin.

[10-03-10]

Sairauden etenemiseen vaikuttavaa hoitoa

Useimmilla henkilöillä MS alkaa sairautena, joka huomataan vain pahenemisjaksojen yhteydessä. Pahenemisjaksojen välillä sekä työssä että vapaa-ajalla kaikki toimii suurimmaksi osaksi kuten tavallisesti. Kun MS on kestänyt pidempään voi kokea, että vaivat eivät poistu kokonaan pahenemisjaksojen välillä. Silloin puhutaan pysyvästä toimintakyvyn heikkenemisestä. MS:n hoidossa on tärkeää hoitaa sekä pahenemisjaksoja, että toimintakyvyn heikkenemistä

[10-02-26]

Uusi MS-blogi! Lue elämästä MS-taudin kanssa

MS on tauti, jolla on monet kasvot - se on jokaisella erilainen. Tämän vuoksi meillä on myös useampi bloggaaja - kaikilla heillä on omat kokemuksensa elämästä MS-taudin kanssa. Lue bloggaajien kirjoituksia elämän pienistä ja suurista asioista ja siitä, kuinka he pyörittävät normaalia arkeaan.

[10-02-26]

"Rohkaisen useimpia hankkimaan lapsia"

Vaikuttavatko hormonit sairauden etenemiseen? Voiko hankkia lapsia, jos sairastaa MS-tautia ja miten elää epävarmuuden kanssa – mitä jos saan vakavan pahenemisvaiheen, kuka silloin huolehtii lapsesta? Petra Nilsson työskentelee neurologina Lundin yliopistosairaalassa. Hän on pitkän uransa aikana nähnyt monen MS-tautia sairastavan – sekä naisen että miehen – vanhemmaksi tulon.

[10-01-28]

MS-taudin mielikuvan muutos

Aikaisemmin hoitovaihtoehtoja ei ollut yhtään, mutta nykyisin aaltomaisesti etenevää MS-tautia voidaan hoitaa monella eri tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi MS-tautia sairastava henkilö voi elää suurelta osin aivan normaalia elämää. Ehkäpä onkin aika päivittää mielikuvaa MS-taudista?

[10-01-27]